Näin meinas Onni. Kun sanoja ei löydy,löytää hän niille aina jonkun äänteen. Ja itseasiassa kaikki eläimet ovat äänteitä kuten esimerkiksi koira ilmaistaan läähättämällä.
Aina yhtä kivaa on mennä katsomaan lampaita, jotka tuohon lähistölle tuodaan kesäksi perinnemaisemaa hoitamaan.
Yksi mun haaveista on omistaa niin iso piha tai pala peltoa, että voisi ottaa sinne muutamia omia lampaita. Ne vaan on jotenkin niin ihania eläimiä.
Kiirettä pukkaa edelleen ja asioiden hoitoa enempi ja vähempi joka päivä. Nyt uskallan jo sanoa, että Vaaleansininen talo muuttuu kesän aikana joksikin muuksi. Siitä miksi se muuttuu, ei tiedä ihan vielä...
Loppuviikon ohjelmassa paluu sorvin ääreen pariksi päiväksi kun tämä mamma menee viikonlopuksi töihin ja jättää miehet keskenään kotiin. :) Ja huomenna saadaan kummipoika hoitoon päiväksi. Meno ja meininki taattu kun vajaa 3-vuotiaat serkukset pääsevät vauhtiin. Kivaa se vaan on kun on elämää ja Onnillekkin muuta seuraa kuin pikkuveli tai äiti ja isi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti