Että sitte voi olla pimeää ja synkkää. (Onkohan toi edes oikea sana vai jotain Turun murretta... :-) )
Jotenkin sitä myös nauttii tosta pimeydestä tai sitten oon vähän synkkä ihminen...
Säkkipimeässä näytti kirkkosilta ja kirkkokin niin hienolta! Kuljen aina kahvakuulatunnille mennessäni hautausmaan läpi,mikä ihana pimeys ja hiljaisuus... joskus toki käytiin hautuumaalla ihan vaan muutenkin kävelyllä,outoako?? Joku siinä vaan sitte viehättää... Vanhoja nimiäkin sieltä kävin lapsille bongailemassa ja Aarren nimi sieltä oikeastaan löytyikin.
Ihana hiljainen kylätie... Katuvalotkaan ei ole mun mielestä välttämättömät. Koko pienen ikänsä kun on asunut todella maalla niin ei tartteis tollasta luxusta. :)
Omalta pihalta. Nyttemmin on tuokin vähä lumi sulanut, mutta uutta odotellessa, jotta ei kuitenkaan olisi niin pimeää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti